Nyt alkaa huomaamaan että tämä hoitojakso vaatii veronsa, kirjoittelu on ollut sen verran verkkaista! Mennyt viikko oli aika normisettii, kurkun kipu yltynyt, sain maanantaina 10.9. OxyNorm 1mg nimistä kipulääkettä liuoksena kun ei noi Panacodit ja Buranat tuntunut auttavan. OxyNorm on vahva lääke, opiaatti. Kokeilin yhden annoksen (5 ml) (jota siis saa ottaa max. 6 krt. vuorokaudessa) heit kotiin tultuani maanantaina, ja joo...hmm..tunnin päästä ei ollu kurkku kipee...kolmen tunnin päästä tunne et joku on lekalla lyöny päähän, kunnon laskuhumalafiilis. Ei hyvä! Päätin jättää sen pullon hätätilanteita varten kaappiin, jatkan tutuilla Panacodeilla.
Keskiviikkona sain sitten vihdoin haettua Vantaan kaupungin tarvikevarastolta Koivukylästä minulle varatut PEG-letkuruokailu tarvikkeet, kolme laatikollista liitosletkuja. Kumma kyllä heillä EI ollut lainata tippatelinettä, mietin vaan että kun se hetki koittaa että alan oikeesti ravitsemaan itseeni tuon PEG:in kautta, niin istunko sit sohvalla käsi pystyssä ravintopulloa pitämässä vai miten??Hei jumalauta ihminen kävi kuussa 40 vuotta sitten, ei luulis olevan yhden tippatelineen fiksaaminen mahdotonta????Noh, aika näyttää!
Torstaina oli hyvä päivä, olo ihan ok, ja aamusession jälkeen kävin ajelemassa Willellä kivan lenkin. Tein treffit erään uuden Mp-ystäväni kanssa Bembölen Kahvituvalle, Espooseen, söymme löynaan ja ajelimme sen jälkeen läpi hienon syysmaiseman Espoon Nuuksioon mukavaa mutkatietä! Kävimme jopa Solvallan laskettelurinteen huipulla maisemia ihailemassa! Oli hieno pieni keikka, hyvä mieli siitä!
Koska olen ollut poismuuton jälkeen ilman omaa autoa, on asia alkanut pikkuhiljaa kaivertaa minua. Hyvä ystäväni Mikke, joka muutes on se sama joka ajaa minut taksilla päivittäin sairaalaan!, tipsasi että heillä olisi yksi ylimääräinen vanhempi Volvo! Ei kun katsomaan, koeajamaan, jonka jälkeen lykättiin avaimet käteen ja sanottiin että "ajele rauhassa, tankkaa ja kato öljyt! Palataan mahdollisiin kauppoihin sit". Ajoin siis kotiin onnellisena vuoden 1993 mallisella Volvo 855 Stw autolla, miettien mistä ihmeessä repisin rahat tähän!
Auto on vähillä (dokumentoiduilla) kilometreillä, Biliassa aina huollettu, kutakuinkin ok kunnossa oleva yksilö. Ei turhia lisävarusteita mutta kaikki oleellinen! Keulalla hyrisee tuosta mallisarjasta alkuunsa saanut Volvon viisisylinterinen rivimoottori 2,5 litraisena versiona, joka automaattivaihdelaatikon kautta välittää eturenkaisiin sopivat 140 hevosvoimaa. Tällä tuo 1400 kg painoinen auto liikkuu huoletta, ja ajomukavuus on korkeaa luokkaa! Tästä hiukan myöhemmin lisää!
Kun alkuviikko olikin mennyt näin mukavasti, oli perjantai sitten oikea "piinapenkki"päivä sanan varsinaisessa merkityksessä! Hoitoni oli siiretty tutulta Linac 5:koneelta Linac 4:lle, koska viitosta huollettiin. Koneet ovat periaatteessa samanlaiset, mutta pieniä eroja on. Siitä johtui, että sain maata maski päällä melkein tunnin! ennen kuin hoitsut olivat saaneet kaikki säädöt millintarkasti kohdilleen ja sädehoito saattoi alkaa. Voin kertoa että minulla ei ole klaustrofobiaa, eikä muutenkaan kovin helposti ahdista. perjantaina alkoi tuntua siltä, että nyt vaan purraan hammasta ja prkle! siinä vaiheessa kun niska meni tunnottomaksi, otsaluuta säriki eikä mitenkään pystynyt muuttamaan asentoa. Nooh, kunnialla siitä selvisin, ja eikun kotio viikonlopun viettoon.
Olin sopinut vaimoni kanssa että hän noutaa minulle ylimääräiseksi jääneen kahden istuttavan Ikea-petaussohvan, ja niin hän tulikin perjantaina illalla hakemaan sen pois! Kannoimme sen yhdessä hänen autoonsa ja sovimme sitten samalla lauantaipäivän pienistä rempoista joissa olin pyytänyt saada auttaa!
Lauantaina sitten iltapäivällä ajelin Puistolaan, missä ensiksi korjattiin polkupyörä jotta Viivi (Katjan tytär) pääsisi taas kouluun helposti. Etukumi oli puhki, ja takakumikin jotenkin oudosti liikkunut niin että venttiili sojotti sellaisessa asennossa että pumpulla ei päässyt ilmaa lisäämään. Eikun renkaat vuoronperään irti ja korjaukseen! Ennen tätä käytiin toki Biltemassa sisäkumeja ja muita tilpehöörejä ostamassa!
Tämän jälkeen seurasi kolmen kattolampun asennustyöt. Ongelma niissä oli lähinnä se, että katosta roikkui sähköjohdot suoraa alas ilman mitään lampunkiinnitysrasiaa välissä. Minulla oli mukana tarvittavat palikat, jä äkkiäkös ne oli asennettu! Katjan saama pesukone vuoti edelleen hiukan sekä tulo- että menovesipuolelta, joten tähän paikkaan nyt sitten sitä putkiteippiä, ja liitokset kireesti kiinni, ja johan lakkas vuotamasta! kaupan päälle kun vielä asensin yhden verhotangon vaatenaulakkokaapin eteen johon katja sitten ripusti vallila-verhonsa, ni jo tuli porraskäytävä-tilaan valon ja verhon kera aivan uusi ilme! Uurastuksesta minut palkittiin saunalla ja kylvyllä, oikein mukavaa! Itsellä oli pieni ompelusongelma, olin saanut pari uutta merkkiä MP-liiveihini, ja niinpä kaivettiin omepluskone esiin ja Katja sai näppärästi merkit ommeltua paikoilleen!
21 aikaan illalla olikin sitten kaikki hommat tehty, ja oli aika siirtyä omaan kotiin ja nukkumaan! Päivästä jäi niin loistavan hyvä fiilis, kun sai olla avuksi, ja sai itsekkin hiukan apua!
Sunnuntaina meillä oli Korsossa Maalaismarkkinat. Kävin aamupäivällä kierroksen, ja manasin kadonnutta makuaistiani, sillä niin paljon erilaisia syötäviä herkkuja oli tarjolla...noh, jätin ne sikseen. Päivällä sitten vierailu vanhempieni luona, isän kanssa Volvon koeajo. Hän tykkäsi kovasti, ja aikansa puntaroitua totesi, että se olis sit neljän vuoden synttäri- ja joululahjat siinä, kunhan saan hiukan hinnasta tingittyä pois ja auton katsastettua! Olin hämilläni, olin kuvitellut että hän ehkä olisi lainannut minulle tarvittanan summan, mutta ei! No se oli sit Massen Joulu!!!!! Loppupäivä menikin sitten oleillessa, illemmalla kävin vielä Lindan ja Simon luona Myyrmäessä, Simo auttoi minua jumiutuneen Volvon konepellin lukon kanssa ja sitten juotiin vielä ilta-teet ja rupateltiin tuokio! Oikein mukavaa! Loppuilta menikin sitten mukavaa actionleffaa The Expendables:in seurassa, ja päälle Wallanderi, joten olihan se jo maanantai aamuyö ennen kun pää kopsahti tyynyyn! Mutta olosuhteisiin nähden kaiken kaikkiaan aivan upea viikko! Enää neljä hoitoviikkoa jäljellä! Jep!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti